Veolian vedenkäsittelyn teknologiaratkaisuja

ASIAKAS-   TARINOITA

Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos käynnistyy Jyväskylän Nenäinniemessä

Jyväskylässä Päijänteen rannalla otetaan pian käyttöön Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos. Tertiäärikäsittelyn avulla saavutetaan uuden ympäristöluvan kokonaisfosforin päästöraja 0,3 mg litrassa.

Jyväskylän Seudun Puhdistamon 1973 käyttöön otettu Nenäinniemen puhdistamo on aktiivilieteprosessia hyödyntävä rinnakkaissaostuslaitos. Siellä käsitellään Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten noin 155 000 asukkaan ja teollisuuslaitosten jätevesiä.

Lokakuussa 2013 laitos sai uuden ympäristöluvan, jonka aiempaa tiukemmat lupaehdot tulevat voimaan 2018. Niiden täyttämiseksi laitoksen laajentamiseen ja saneeraukseen on budjetoitu yhteensä 30 miljoonaa euroa. Uusi ilmastusaltaan laajennus ja kompressorirakennus, jälkiselkeytin ja nostopumppaamo jakojärjestelyineen sekä tertiäärikäsittely-yksikkö UV-hygienisointineen otetaan käyttöön vaiheittain puhdistamon toimiessa keskeytyksettä.

Veolia Water Technologies Suomen (Aquaflow) kiekkosuodatusteknologiaan perustuva tertiäärikäsittely varmistaa lupaehtojen mukaisen kokonaisfosforin pitoisuuden 0,3 mg/l alittamisen. Käynnistyessään syksyllä 2017 se on viidellä 28 kiekon yksiköllään Suomen suurin kiekkosuodatuslaitos.

"Kun puhdistamon saneerausta alettiin suunnitella viitisen vuotta sitten, kiekkosuodatus oli Suomessa suunnittelijoillekin melko uutta. Verrattiin sitä muihin mahdollisuuksiin, kuten flotaatioon ja hiekkasuodatuksiin, mutta tämä alkoi kiinnostaa", toimitusjohtaja Petri Tuominen kertoo.

"Nyt näitä tulee muuallekin, kuten Espoon Blominmäkeen. Mutta me ehdimme saada tämän ensin käyttöön, ja ollaan siten eturintamassa tämän tekniikan suhteen."

Kiekkosuodatus on kompakti ja energiatehokas

Syitä kiinnostukseen oli Tuomisen mukaan useita: laitos on yksinkertainen, käsittelytehot ovat yleensä hyviä, se kestää hetkittäisiä kiintoainekuormia ja tarvitsee hydraulisessa profiilissa vähän paine-eroa. Jälkiselkeytyksen häiriintyessä tilannetta voi kiekkosuodatuksella korjata.

"Aina ei voi sanoa mikä ongelmia aiheuttaa. Liete on biologisesti herkkää ja aktiiviliete voi häiriintyä esimerkiksi teollisuuden poikkeavista jätevesipäästöistä. Myös kotikutoisia prosessihäiriöitä esiintyy. Kun jälkiselkeytys häiriintyy ja lietettä karkaa, jälkikäsittelyn tulee olla sellainen, että sillä häiriötä voidaan lievittää", Tuominen sanoo.

Tutustumiskäynnillä vastaaviin laitoksiin Ruotsissa selvisi, että kokemukset kiekkosuodatuslaitoksista ovat olleet myönteisiä.

"Laitos ei tarvitse paljon huoltoa. Myös suodatinkankaat tuntuvat kestävän. Niiden elinkaaren pituutta ai vielä taida kukaan osata arvioida", Tuominen jatkaa.

"Laitos on myös hydraulisesti hyvä eikä tarvitse paljon paine-eroa. Muissa jälkikäsittelyratkaisuissa olisimme joutuneet jo pumppaamaan käsitellyn jäteveden Päijänteeseen, mutta tällä ratkaisulla se onnistuttiin välttämään."

"Kiekkosuodattimen painehäviö on vain muutamia kymmeniä senttejä, joten se ei yleensä vaadi pumppauksen järjestämistä vanhoillekaan laitoksille asennettuna", Veolia Water Technologies Suomen (Aquaflow) kehitys- ja markkinointipäällikkö Pauli Hyvärinen huomauttaa.

Hyvärinen painottaa kiekkosuodatuksen etuina muihin tertiäärikäsittelyn vaihtoehtoihin pientä energiankulutusta ja erittäin kompaktia rakennetta, joka ei vaadi laitokselle massiivisen kokoista rakennusta. Lisäksi kiekkosuodatin ei normaalissa suodatusvaiheessa kuluta lainkaan energiaa.

"Vasta kun vastavirtapesuvaihe käynnistyy, lähtee suodattimen rumpu pyörimään ja pesupumppu käynnistyy", hän sanoo.

Kiekkosuodatuksen eduksi voi laskea senkin, että suodatin toipuu itsekseen mahdollisesta kiintoaineen ylikuormitustilanteesta, toisin kuin jatkuvatoimiset hiekkasuodattimet.

Kustannushyötyjä vielä varhaista arvioida

Ratkaisun kustannushyötyvaikutuksia on vielä varhaista arvioida, mutta ainakin energiankulutuksen odotetaan olevan kohtuullista. Jyväskylän jätevedenpuhdistamo on mitoitettu kasvavaa seutukuntaa varten vuoteen 2030, ja Petri Tuominen uskoo näiden rahkeiden riittävän.

"Lisää tehdään, jos uusia tiukennuksia lupaehtoihin tulee", hän tarkentaa.

Nenäinniemen kehitys ei kuitenkaan seisahdu saneerauksen valmistumiseen kesällä 2018. Lietteenkäsittelyn saneerauksen suunnittelu on jo käynnissä. Mädättämöiden biokaasun tuottoa parannetaan, kun biokaasulaitos saneerataan.

"Jatkossa pyritään nostamaan lietteiden syöttösakeuksia, joiden pitäisi olla vähintään 10 prosenttia. Lämmön suhteen olemme omavaraisia, käytetystä sähköstä lähes puolet tuotetaan itse. Sitä halutaan edelleen parantaa", Petri Tuominen kaavailee.

"Suunnittelu on mennyt jouhevasti esisuunnittelusta lähtien. Suunnitteluvaiheessa kiekkosuodatusta pilotoitiin ja siitä saatiin hyvät tulokset", toimitusjohtaja myhäilee.

Nenäinniemen puhdistamon saneeraus ja laajennus 2016–2018

  • Ilmastusaltaan laajennus, n. 17.000 m3

  • Nykyisten ilmastusaltaiden saneeraus, sekoittimien asennus typenpoistoa varten

  • Uusi kompressorirakennus

  • Uusi jälkiselkeytin, n. 6.200 m3

  • Jälkiselkeyttimien jakotorni

  • Uusi nostopumppaamo ja jakotorni biologiselle osalle

  • Jälkikäsittelyrakennus

HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamo pilotoi typen poistoa rejektivesistä

ANITA™ Mox -kantoaineprosessi

Anammox-bakteeri kiinnittyy kantoaineeseen ja poistaa typpeä rejektivesistä yli 80-prosenttisesti

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon mädättämön runsaasti typpeä sisältävät rejektivedet kuormittavat sisäisen kierron kautta normaalia puhdistusprosessia. Kalliille, mutta välttämättömälle typenpoistolle on haettu kokonaistaloudellisesti kannattavampaa vaihtoehtoa pilotoimalla anammox-bakteeriin perustuvaa ANITA™ Mox -kantoaineprosessia. Se soveltuu erityisesti lämpimien ja väkevien rejektivesien käsittelyyn.

”Käytännössä pilottimme on iso ja vastaa noin 100 000 ihmisen jätevedenpuhdistamon täyden mittakaavan laitosta”, huomauttaa projektipäällikkö Anna Kuokkanen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:stä.

”Typenpoisto on aina kallista, sillä se vie paljon energiaa ja kemikaaleja. Meillä pitää poistaa puhdistamolle tulevan typpikuorman lisäksi vielä mädättämöstä sisäisenä kiertona tuleva 15-20 prosentin lisäkuorma. Haemme pilotin avulla kannattavampaa ratkaisua ja testaamme prosessin maksimikuormitusta.”

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on Pohjoismaiden suurin puhdistamo. Siellä käsitellään noin 800 000 asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet. Jätevedenpuhdistamon yhteydessä on biokaasulaitos, jossa jätevedenpuhdistuksesta syntyneestä lietteestä tuotetaan mädättämällä energiaa puhdistamon tarpeisiin. Mädätyksen yhteydessä veteen liukenee kuitenkin typpeä, joka yleensä palautetaan rejektivesien muodossa normaaliin puhdistusprosessiin.

”Rejektiveden lämpötila on korkea ja se sisältää paljon ammoniumtyppeä. Se soveltuu erinomaisesti biologisesti typpeä poistavalle anammox-bakteerille, jota ANITA™ Mox -prosessimme hyödyntää. Prosessi vaatii huomattavasti vähemmän energiaa tai kemikaaleja verrattuna vastaavaan typenpoistoon perinteisellä tekniikalla tai pääprosessissa, mikä näkyy lopulta käyttökustannusten alenemisena. Investointi tähän prosessiin maksaa yleensä, laitoksen olosuhteista riippuen, itsensä takaisin noin kolmen vuoden kuluessa”, kehityspäällikkö Pauli Hyvärinen Veolia Water Technologiesilta sanoo.

Biologinen ANITA™ Mox -prosessi vaatii seurantaa

Veolia Water Technologiesin ANITA™ Mox -prosessissa hidaskasvuinen bakteerimassa on sidottu kantoaineeseen. Prosessi on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, mutta Suomessa HSY on ensimmäinen pilotoija. Pilotti on mitoitettu käsittelemään noin 15 % mädättämön rejektivesistä eli 300 kuutiota vuorokaudessa.

”ANITA™ Mox on tähänastisten kokemusten perusteella toiminut luotettavasti ja näyttää kestävän varsin hyvin rejektiveden suuria kiintoainepitoisuuksien vaihteluita. Toki biologisessa prosessissa on ollut omat haasteensa. Huomiota on pitänyt kiinnittää prosessin ymmärtämiseen, jatkuvaan seurantaan, mittarien ylläpitoon ja laboratorioanalyyseihin, sillä erittäin väkevä vesi vaikuttaa mittarien toimivuuteen”, Anna Kuokkanen kertoo. 

HSY sai Veolialta tarkat ohjeet pilotin käynnistykselle, ylläpidolle ja seurattavillearvoille. Lisäksi käynnistysvaiheen tueksi Ruotsista tuli asiantuntija pariksi päiväksi paikan päälle.

”Asiantuntijan tuki alussa oli todella hyödyllistä. Meillä oli ongelmia sekoittumisessa, kun kantoaineet kelluivat kuin korkit. Vettyminen oli odotettua hitaampaa, eivätkä kantoaineet sen jälkeenkään ole uponneet kunnolla silloin kun ilmastus on niukkaa. Asiantuntijan avulla ilmastimmekin voimakkaasti lyhyissä jaksoissa sen sijaan, että happi olisi yritetty pitää annetuissa rajoissa. Näin prosessi saatiin käynnistettyä”, Kuokkanen sanoo.

Hyväksi havaittu prosessi käyttöön myös muualla

HSY on halunnut edetä pilotoinnissa varovasti ja kasvattaa bakteerimassaa hitaasti, sillä suurista prosessihäiriöistä toipuminen voi viedä aikaa hidaskasvuiselta bakteerilta. Tavoitteena on ollut välttää esimerkiksi vääränlaisten bakteerien liikakasvu, veden huonot pitoisuudet ja bakteerien myrkyttyminen. Laitos saavutti mitoituskapasiteettinsa puolessa vuodessa, minkä jälkeen kuormituksen kasvattamista on jatkettu maksimikapasiteetin selvittämiseksi

“Tutkimustyöstä pitävän näkökulmasta on kiehtovaa seurata prosessin toimintaa ja mittareita sekä arvioida tulevaa. Biologinen prosessi on pääsääntöisesti vakaa, mutta siihen liittyy kuitenkin aina pientä jännää”, Anna Kuokkanen kuvailee. 

Rejektivesien typenpoiston pilotti on ollut tärkeä HSY:lle. Viikinmäellä on tarkoitus ottaa tulevina vuosina käyttöön täyden mittakaavan laitos anammox-prosessilla, ja pilotoinnin avulla saadaan varmistettua prosessin soveltuvuus sekä tarkennettua mitoitusta ja käytännön ratkaisuja. Pilotti on käytössä täyden mittakaavan laitoksen valmistumiseen asti, jolloin pilotista saadaan tukea käynnistykseen. Lisäksi samanlaista prosessia hyödynnetään mahdollisesti uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon rejektivesien typenpoistossa.  

Viikinmäellä on myös käytössä Veolia Water Technologiesin Biostyr-jälkidenitrifkaatiosuodatus sekä kiekkosuodatinpilotti fosforinpoistoon.

Lisätietoa: https://vesiteknologia.com/2017/03/20/hsyn-viikinmaen-jatevedenpuhdistamo-pilotoi-rejektivesien-typenpoistoa/ 

Välinehuollon puhdasvesijärjestelmä on automatisoitu Jorvissa

Automatisoitu järjestelmä  potilasturvallisuuden kannalta keskeisessä roolissa

Veolia Water Technologiesin käänteisosmoosilaitteet tuottavat Jorvin sairaalan välinehuollolle RO-vettä. Puhdas vesi johdetaan varastosäilöön ja sieltä pumppujen avulla erilliseen jakelukiertoon instrumentti- ja vaunupesukoneille.

Veolia Water Technologiesin puhdasvesijärjestelmä tuottaa Jorvin sairaalan uudelle välinehuoltokeskukselle RO-vettä. Automatisoitu järjestelmä on potilasturvallisuuden kannalta keskeisessä roolissa takaamassa toiminnan varmistettavuutta, jäljitettävyyttä ja instrumenttien puhdasta laatua.

 “Koko välinehuollon tuotantoprosessin suunnittelussa on pyritty automaatioon eli pääsemään eroon raskaista työvaiheista sekä varmistamaan toimintaa ja jäljitettävyyttä, mikä on potilasturvallisuuden kannalta olennaista. Puhdasvesijärjestelmän osalta automaatio valvoo veden laatua ja koko prosessia”, sanoo erikoissuunnitelija Riikka Ritola-Päivärinta HUS-Kiinteistöt Oy:stä. 

HUS-Kiinteistöt Oy on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tytäryhtiö, joka vastaa mm. rakennuttamisesta sekä kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidosta. Jorvin uuden päivystyslisärakennuksen välinehuoltokeskuksen suunnittelu lähti liikkeelle käyttäjien tarpeista, joiden pohjalta HUS-Kiinteistöt Oy järjesti julkisen tarjouskilpailun. Puhdasvesijärjestelmän toimittajaksi valikoitui parhaalla hinta-laatusuhteella Veolia Water Technologies Suomi, Aquaflow Oy. 

“Tärkeimpiä kriteereitä hankinnassa olivat kapasiteetti, laitteiden toimintavarmuus, määräaikaishuoltojen ja käytön kustannukset sekä toimittajan osaaminen ja referenssit. Aiempi yhteistyö Veolian kanssa on ollut helppoa ja niin oli myös nyt: toimitus sujui aikataulussa ja hyvässä yhteishengessä”, Ritola-Päivärinta kertoo.

Purseeton IR-hitsaus ja käänteisosmoosi avainasemassa 

Veolia Water Technologiesin toimitus sisältää täydellisen vedenkäsittelyjärjestelmän, varastointi- ja jakelujärjestelmän, ohjausautomaation sekä näiden asennuksen ja ennakko-ohjelman mukaiset puolivuotishuollot. Erityistä huomiota on kiinnitetty veden säilyvyyteen, sillä puhtaan veden tuottaminen ei yleensä ole ongelma, vaan veden laadun ylläpitäminen, kun sitä joudutaan varastoimaan säiliöissä ja kierrättämään putkistoissa. 

“Veden säilyvyyden kannalta oleellista on veden lähtötaso, eli mitä parempilaatuisena vesi tuotetaan säilöön, sitä paremmin se säilyy. Toiseksi on otettava huomioon puhtaan veden tarpeen mitoitus niin, että viipymät olisivat mahdollisimman lyhyet. Kolmas tärkeä tekijä on laatua auttavat materiaalivalinnat”, sanoo myyntipäällikkö Reijo Ahonen Veolia Water Technologiesilta. 

Lähtötasosta huolehtivat esisuodatus, vedenpehmennys ja kaksinkertainen käänteisosmoosi, joka puhdistaa 99 % veden epäpuhtauksista. Järjestelmän kapasiteetti on mitoitettu 1000 litraan tunnissa. Materiaalivalinnoissa oleellista on jakelukiertojen putkistojen erittäin sileäpintainen ja hygieenien PVDF-muoviputki, jonka liitostapana on käytetty purseetonta IR-hitsausta. Putkisto on toteutettu lääketeollisuuden riittävän laatutason ja potilasturvallisuuden takaavan GMP-periaatteen mukaan. 

“Purseeton IR-hitsaus muodostaa täysin sileän liitospinnan, mikä rajoittaa mahdollisen bakteerikasvuston syntyä liitoskohtiin. Tämä on hygieenisempi ratkaisu, kun tavoitteena on veden laadun ylläpitäminen ja mikrobiologisen laadun turvaaminen”, Ahonen kertoo. 

Veden laatua ja puhdistusprosessin toimivuutta valvoo jatkuvasti Siemens automaatiojärjestelmä. Se seuraa mm. kiertoveden johtokykyä, lämpötilaa ja veden määrää. Jos vesi esimerkiksi lämpeää liikaa, järjestelmä vaihtaa veden itsenäisesti. 

Sairaalateknisen rakentamisen mallisuoritus

Sairaalarakentaminen on yksi teknisen rakentamisen vaativimmista osa-alueista. Tekniset hankinnat tehdään yleensä ilman välikäsiä suoraan toimittajilta, joten huolellinen suunnittelu on tärkeää, jotta asennukset osuvat aikataulullisesti yksiin muiden rakennustöiden kanssa. 

“Tyypillisesti puhdasvesijärjestelmän asennus ja käyttöönotto vie parista kuukaudesta puoleen vuoteen, mutta Jorvissa meni melkein vuosi. Asennukset saatiin tehtyä vuonna 2015 ja puhdas vesi on kiertänyt putkistoissa nyt 1,5 vuotta ongelmitta. Laitos on mielestäni sairaalateknisen rakentamisen mallisuoritus ja varsin siisti kokonaisuus”, Ahonen sanoo. “Välinehuollon pesukoneet eivät toimisi haluamallamme laadulla ilman puhdasta vettä, ja meidän tehtävämme HUS-Kiinteistöissä on luoda puitteet pesukoneiden toiminnalle käyttäjiä varten. Puhdasvesijärjestelmä toimii juuri niin kuin olemme suunnitelleet”, Ritola-Päivärinta iloitsee. 

Jorvin uuden koko välinehuoltokeskuksen lopullinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2017 aikana, kun kaikki prosessit on saatu hiottua kuntoon ja käyttäjät ovat saaneet riittävästi käytönopastusta. HUS rakentaa ja korjaa Ritola-Päivärinnan mukaan jatkuvasti, joten myös tulevaisuudessa on tarvetta puhtaalle vedelle niin välinehuolloissa kuin laboratorioissa. 

Lisätietoa: https://vesiteknologia.com/2017/01/16/sairaalahygienia-vaatii-ultrapuhdasta-vetta/

Suomen ensimmäinen MBBR-jätevedenpuhdistamo Rukalle

Asiakkaamme haluaa suojella Kuusamon herkkää luontoa

“Haluamme suojella Kuusamon herkkää luontoa. Uudella jätevedenpuhdistamolla pystymme hoitamaan Rukan jätevesien vaihtelevan kuormituksen ja puhdistukselle asetetut erittäin tiukat lupaehdot kylmissä olosuhteissa”, sanoo toimitusjohtaja Keijo Pesonen Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunnasta.

Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta huolehtii Kuusamon ja Rukan alueen asukkaiden ja osakkaiden puhtaasta vedestä, jätevesien käsittelystä sekä kaukolämmöstä. Alueella on kaksi jätevedenpuhdistamoa, Kuusamon Torangin kylällä ja Rukan hiihtokeskuksessa. Molemmat ovat uusimisen tarpeessa, mutta ensimmäisenä uusittiin Ruka, joka sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta Pohjois-Euroopan tiukimmat lupaehdot.

“Ruka on haastava kohde biologisen jätevedenpuhdistusprosessin kannalta, sillä jätevesien kuormitus vaihtelee sesonkien mukaan kesän muutamasta sadasta ihmisestä talven ja pääsiäisen 15 000”, Pesonen kuvaa.

Lupaehdoista teki haasteellisen normaalin fosforinpoiston lisäksi vaatimus poistaa typpi kokonaan kylmistä vesistä. Yleensä tämän kokoluokan laitoksilla typpeä ei tarvitse poistaa, jos vesi on alle 10-asteista. Suomessa yleisesti käytössä oleva aktiivilieteprosessin laitos ei pysty poistamaan typpeä riittävästi kylmästä vedestä eikä selviytymään jätevesien vaihtelevasta kuormituksesta.

Testattu ratkaisu toimii kylmissä vesissä

Ratkaisu löytyi Veolia Water Technologiesin hiihtokeskusten puhdistamomallista, joka on jo laajasti käytössä esimerkiksi Norjassa. Maailmanlaajuisen teknologiakonsernin Suomen asiantuntijat sovelsivat testatun ratkaisun täkäläiseen toimintaympäristöön.

Puhdistusprosessi pohjautuu MBBR-kantoaineprosessiin (Moving Bed BioReactor), jossa vettä puhdistava biokasvusto kiinnittyy parin euron kokoisiin, muovisiin kantoainekappaleisiin. Näitä tuotiin Rukalle 660 kuutiota eli 13 rekka-autollista. Perinteisessä aktiviilieteprosessissa biomassa on vedessä vapaana ja sitä pitää kierrättää useita kertoja ilmastuksessa ja jälkiselkeytyksessä. Alkupään käsittelyt (välppäys, hiekan ja rasvanerotus ja välppeen pesu) sekä loppupään lietteen kuivaus ovat molemmissa prosesseissa samat.

“Muovikappaleet ovat täynnä pieniä reikiä, joihin biologinen armeija kiinnittyy. Biomassa säilyy näin paremmin ja toimii erityisesti kylmissä vesissä sekä käynnistyy nopeammin hiljaisen ajan vaihtuessa kovaan sesonkiin. Prosessi on kestävämpi eikä lietteeen karkailua puhdistamosta ulos tapahdu”, sanoo kehityspäällikkö Pauli Hyvärinen Veolia Water Technologies Suomesta.

Muovikappaleet kestävät laitoksen eliniän eli kymmeniä vuosia. Veolia Water Technologies on asentanut maailmalla MBBR-puhdistamoita 1990-luvun alusta lähtien, eikä muovikappaleita ole jouduttu uusimaan kertaakaan.

Investointi ympäristön puhtauteen

Veolia Water Technologies Suomi vastasi prosessin suunnittelusta ja projektinjohdosta, insinööritoimisto Pöyry suunnitteli fyysisen laitoksen. Veolian toimitukseen kuuluivat ydinprosessin kantoaineet, flotaatio kiintoaineen poistoon, laitoksen käyttöönotto ja henkilökunnan koulutus sekä kahden vuoden tuki henkilökunnalle jonka mahdollistaa etäyhteys prosessiautomaatioon ja laitokselle asennetut kamerat. Aktiivinen suunnitteluvaihe kesti noin vuoden ja rakentaminen alkoi kevättalvella 2015. Laitos otettiin käyttöön syksyllä 2016.

Itse jätevedenpuhdistamo on rakennuksena puolet pienempi kuin vastaava aktiiviliteprosessilaitos. Koko prosessi ja työntekijät pääsevät sisätiloihin, mistä on etua Rukan kylmissä ilmasto-olosuhteissa.

“Olemme ylpeitä uudesta jätevedenpuhdistamosta. Se on investointi vihreään Rukaan ja parasta mahdollista järkevällä hintatasolla ja tekniikalla”, Pesonen sanoo.